Verotusta on laskettava nostamisen sijaan. Ai miksi?

Suomessa on jo valmiiksi kansainvälisesti tarkasteltuna huippukireä verotus, ja silti joka vaalikaudella puhutaan uusista veronkorotuksista. Kunnat, (hyvinvointialueet) ja valtio perustavat talouden tasapainottamisen liian usein verotuksen kiristämiseen, vaikka todellisuudessa se johtaa talouskasvun hidastumiseen, työnteon ja yrittämisen kannattavuuden heikkenemiseen sekä ostovoiman heikentymiseen. Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, mutta vasemmisto tuntuu sitäkin kovasti haikailevan, jotta verotuksen kiristäminen saataisiin sieläkin mukaan työkalupakkiin.

Nyt on aika kääntää suunta: veronkorotusten sijaan meidän on laskettava verotusta, jotta talous saadaan elpymään, työpaikkoja syntyy enemmän ja suomalaisille jää enemmän rahaa käteen. Työn hedelmät kuuluvat ensisijaisesti ne ansainneelle.

1. Veronkorotukset heikentävät ostovoimaa ja talouskasvua

Jokainen veronkorotus on suoraan pois kansalaisten käytettävissä olevista tuloista. Kun kunnallisvero, tulovero, pääomatulovero tai arvonlisävero nousee, ihmisten ostovoima laskee, ja tämä vaikuttaa suoraan yrityksiin ja työpaikkoihin. Vähemmän kulutusta tarkoittaa heikompaa kysyntää yrityksille, mikä puolestaan johtaa investointien ja uusien työpaikkojen vähenemiseen.

Jos haluamme vahvistaa Suomen taloutta, meidän on kevennettävä verotusta niin, että ihmisille ja yrityksille jää enemmän rahaa käytettäväksi ja investoitavaksi. Verotuksen laskeminen lisää taloudellista aktiviteettia ja verotuloja pidemmällä aikavälillä, kun talouskasvu kiihtyy ja työllisyys paranee.

2. Työn verotus tekee työnteosta kannattamatonta

Suomessa työn verotus on kansainvälisesti vertailtuna erittäin korkeaa. Tämä tarkoittaa, että lisätyön tekeminen ei monelle ole taloudellisesti kannattavaa. Kun ansiotuloverotus on korkea, työntekijän palkankorotus katoaa pitkälti veroihin, eikä se juurikaan paranna elintasoa. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten ihmiset suhtautuvat lisätyöhön ja yrittämiseen – miksi tehdä enemmän töitä, jos siitä jää käteen vain murto-osa?

Verotuksen alentaminen kannustaisi työntekoon, lisäisi työllisyyttä ja houkuttelisi investointeja Suomeen. Veronkevennykset eivät tarkoita pelkkiä menojen leikkauksia, vaan ne lisäävät verotuloja pitkällä aikavälillä, kun ihmiset tekevät enemmän töitä ja yritykset investoivat kasvuun. Ilman kasvua ajamme itsemme tilanteeseen, jossa viimeinen sammuttaa valot.

3. Yritysten kilpailukyky on turvattava

Suomi tarvitsee menestyviä yrityksiä, jotta hyvinvointiyhteiskunta voi pyöriä. Liian korkea verotus ja tiukka sääntely tekevät Suomesta vähemmän houkuttelevan investointikohteen. Pääomat, yritykset ja osaajat valitsevat liian usein matalamman verotuksen maita, joissa työn tekeminen ja yrittäminen on kannattavampaa.

Jos haluamme houkutella investointeja ja uusia työpaikkoja Suomeen, meidän on alennettava yritysten verotusta ja tehtävä yrittämisestä helpompaa. Vähemmän byrokratiaa, kevyempi verotus ja selkeämpi sääntely toisi mukanaan lisää työpaikkoja, enemmän innovaatioita ja paremman talouskasvun.

4. Valtio ja kunnat eivät voi rakentaa talouttaan veronkorotusten varaan, eikä hyvinvointialue verotusoikeuden varaan

Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden talouden ongelmat eivät johdu liian pienistä veroprosenteista, vaan tehottomuudesta ja paisuneista rakenteista. Liian moni kunta ja hyvinvointialue yrittää paikata talouttaan veronkorotuksilla tai valtion lisärahoituksella, vaikka todellinen ratkaisu olisi palveluiden järjestäminen tehokkaammin ja järkevämmin. Sekä tietenkin palvelujen priorisointi: Kunnat lainaavat kirjastoissa kaikkea suppilaudoista retkiluistimien kautta kitaroihin, joten jossain vaiheessa lienee aiheellista kysyä, ovatko nämä kunnan ydintehtäviä? Nämä ovat tietenkin yksittäin lillukan varsia, mutta kun nämä lillukanvarret kompostitarkastajineen lyödään yhteen, on lopputuloksena massiivinen rahareikä.

Sen sijaan, että kuntaverotusta tai hyvinvointialueiden rahoitusta kasvatetaan verotuksen kautta, meidän on katsottava, miten palvelut voidaan tuottaa fiksummin. Yksityisen sektorin hyödyntäminen, digitalisaatio ja turhien hallinnollisten kulujen karsiminen ovat keinoja, joilla voimme säästää ilman, että palvelut heikkenevät.

5. Verotuksen keventäminen lisää kilpailukykyä ja hyvinvointia

Verotuksen alentaminen ei tarkoita hyvinvointipalveluiden romuttamista – päinvastoin. Kun ihmisille ja yrityksille jää enemmän rahaa, talous kasvaa ja verotuloja kertyy enemmän, vaikka yksittäinen veroprosentti olisi matalampi. Tämä on nähty monessa maassa, joissa veronalennukset ovat lisänneet verokertymää ja parantaneet palveluiden rahoitusta.

Jos haluamme vahvan ja kilpailukykyisen Suomen, meidän on siirryttävä pois veronkorotuslinjalta ja alettava rakentaa kasvua verotuksen keventämisen kautta.

Suunta täytyy kääntää – ja nyt. Korkea verotus tukahduttaa talouskasvun, heikentää työllisyyttä ja rapauttaa ostovoimaa. Meidän on käännettävä ajatusmaailmamme ja siirryttävä politiikkaan, jossa veronalennukset nähdään keinona vahvistaa Suomen taloutta, lisätä työpaikkoja ja turvata hyvinvointipalvelut pitkällä aikavälillä.

Minä haluan olla mukana rakentamassa Suomea, jossa työn tekeminen, yrittäminen ja investoiminen on kannattavaa. Suomea, jossa ihmisille jää enemmän rahaa omaan käyttöön, ja jossa verotus on oikeudenmukaista ja kestävää.

Verotusta on laskettava – ei nostettava.

Valitse kasvu veronkiristysten sijaan!

Juho Ojares