Pirkanmaan Hyvinvointialueen talous kuntoon – yksityinen ja kolmas sektori osaksi ratkaisua

Pirkanmaan hyvinvointialueen talous ei ole ehkä aivan kriisissä, mutta petrattavaa siinä vielä on. Samaan aikaan palvelut ruuhkautuvat, hoitoon pääsy vaikeutuu ja henkilöstö uupuu. Me emme voi enää odottaa – on tehtävä rohkeita päätöksiä, joilla saamme talouden tasapainoon ja palvelut paremmiksi. Tämä ei onnistu ilman, että otamme yksityisen ja kolmannen sektorin vahvemmin mukaan hyvinvointialueen toimintaan. Ihmiset on saatava jonoista hoitoon!

Julkinen sektori ei selviä yksin

Julkinen sektori on kriittinen osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta nykyisellä mallilla se ei enää pysty vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Väestö ikääntyy, hoitojonot pitenevät ja kustannukset karkaavat käsistä. Meillä ei ole varaa ylläpitää järjestelmää, jossa rahaa kaadetaan loputtomasti tehottomiin rakenteisiin ilman, että palvelut paranevat. Tässä tarvitaan niin julkisen puolen tehostamista, uusia toimintamalleja, kuin yksityisen ja kolmannen sektorin panosta. Meidän täytyy käyttää yksityistä kirittämään julkista, ja hyödyntää myös heidän kehittämiä innovaatioita ja palvelumalleja nykyistä paremmin.

Ratkaisu ei ole palveluiden leikkaaminen, vaan niiden järjestämisen uudistaminen. Pirkanmaan hyvinvointialue tarvitsee enemmän kumppanuuksia yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa, jotta voimme tarjota palvelut kustannustehokkaammin ja laadukkaammin.

Asiakas keskiöön – ei hallintoa

Hyvinvointialueen tehtävä ei ole rakentaa raskasta byrokratiaa, vaan varmistaa, että jokainen pirkanmaalainen saa tarvitsemansa palvelut ajallaan. Julkisen ja yksityisen sektorin vastakkainasettelun sijaan meidän on nähtävä ne toisiaan täydentävinä.

Esimerkiksi palveluseteleiden laajempi käyttö antaisi ihmisille mahdollisuuden valita itselleen sopivimman hoitopaikan. Tämä vähentäisi julkisen puolen ruuhkia ja varmistaisi, että hoitoon pääsee nopeammin. Yksityinen sektori voi myös täydentää julkisia palveluja esimerkiksi suun terveydenhuollossa, terapiapalveluissa ja kotihoidossa.

Kustannustehokkuutta ja kilpailua

Kun kilpailua lisätään, syntyy myös kannusteita parantaa ja tehostaa toimintaa ja säästää siten kustannuksia. Esimerkiksi leikkausjonojen purkamisessa yksityisen sektorin mukaan ottaminen voi olla ratkaiseva keino, jolla vältetään hoitovelan kasvaminen ja parannetaan ihmisten elämänlaatua. Sydänsairaala ja Coxa ovat maailmanluokan malliesimerkkejä asiakastyytyväisyydestä, palvelun laadusta ja toiminnan tehokkuudesta.

On tärkeää, että hyvinvointialue kilpailuttaa palvelut fiksusti ja hyödyntää yksityisiä toimijoita silloin, kun se on kustannustehokkaampaa ja nopeuttaa palveluiden saatavuutta. Tämä ei tarkoita yksityistämistä, vaan järkevää yhteistyötä, jolla varmistamme, että veroeurot käytetään tehokkaasti. Kilpailutukset on myös aina järjestettävä niin, että niihin pystyy osallistumaan yrityksen koosta riippumatta.

Työntekijät mukaan uudistukseen

Yksi suurimmista haasteista on hyvinvointialueen henkilöstöpula ja työssä jaksaminen. Hoitajat ja lääkärit eivät kaipaa lisää hallintoa ja raportointia, vaan toimivan työympäristön, jossa he voivat keskittyä potilaisiin.

Jos hyödynnämme yksityistä sektoria hallitusti esimerkiksi kiirevastaanotoissa ja jonojen purussa, vähennämme julkisen sektorin painetta ja parannamme työoloja. Näin voimme myös hillitä kallista ostopalvelujen käyttöä, jossa julkinen sektori joutuu paikkaamaan hoitopulaa jatkuvilla keikkasopimuksilla.

Rohkeita päätöksiä tarvitaan nyt

Meidän on uskallettava tehdä päätöksiä, joilla saamme hyvinvointialueen talouden tasapainoon ilman, että palvelut kärsivät. Yksityisen sektorin ottaminen mukaan ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Jos haluamme turvata laadukkaat ja saatavilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut myös tulevaisuudessa, emme voi jäädä kiinni vanhoihin toimintamalleihin.

Hyvinvointialueen talous kuntoon, palvelut sujuviksi ja ihminen keskiöön – nyt on aika uudistaa Pirkanmaan hyvinvointialue kestävämmälle pohjalle! Ihmiset on saatava jonoista hoitoon!

Juho Ojares