Hyppää pääsisältöön
x
Korkeakoulutettujen muuttoliike

Suomi verottaa itsensä hengiltä

Suomi verottaa itsensä hengiltä. Osaava työvoima kaikkoaa korkean ansiotuloverotuksen myötä, ja perheyritykset lopettavat tai ne myydään ulkomaille korkean perintöverotuksen ansiosta. Verotus ei niin ikään ole sillä tasolla, että yrittäjäriskin ottaminen ja omakotitalonsa panttaaminen olisi järin houkuttelevaa. Kokonaisveroasteemme oli vuonna 2017 43,3 %, kun se EU15-maissa oli 39,1 % ja OECD-maissa keskimäärin 34,2 %. 2000-luvun taitteessa kävimme jo lähes 46 prosentin kokonaisveroasteessa.

Blogin kuvan mukaisesti menetämme jatkuvasti korkeakoulutettua työvoimaa ulkomaille, eikä vastaavaa saada ulkomailta Suomeen. On naiivia ajatella, etteikö verotuksella olisi tähän merkitystä. Suomen palkkarakenne on hyvin tasainen, ja kolmannen asteen koulutuksen saanut henkilö saa 40 % enemmän työtuloja, kuin peruskoulun varaan jäänyt henkilö. Saksassa kolmannen asteen tutkinnolla yli tuplaa tulonsa suhteessa perusasteeseen, ja Tanskassakin tulojaan voi opinnoilla nostaa 60 %. Nämä luvut olivat siis ennen veroja; Suomen maailman kärkiluokkaan kuuluva verotuksen progressio syö kouluttautumisen hyödyt palkkatason osalta minimiin. Hyvin harva poliitikko uskaltaa näissäkään vaaleissa puhua verotuksen progression keventämisestä. Minä uskallan, ja vaadin sitä. Todennäköisesti verokeskustelu tulee keskittymään jälleen pieni- ja keskituloisten veronkevennyksiin, vaikka pienituloisten verotus on Suomessa jo hyvin matalalla tasolla. Pienituloisten keskuudessa tukiviidakkomme aiheuttamat kannustinloukut ovat ongelma, ei verotus.

Progression lieventämisellä olisi kannustava vaikutus, sillä se kannustaisi kouluttautumiseen, ja kannustaisi lisätöiden tekemiseen. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että koulutuksella on vaikutusta lähinnä työttömäksi jäämisen riskin pienentämiseen ja siihen, että ”pääsee mukavampiin hommiin”. Joskin huomioitavaa on, että akateeminenkin työttömyys on noussut Suomessa ilmiöksi. Verotuksemme progressio puolestaan johtaa siihen, että jo noin 3800 euron bruttokuukausituloilla marginaalivero nousee yli 50 %:n. Toisin sanoen, kun kuukaudessa käteen jäävien nettotulojen määrä on vajaa 2600 euroa, lisätuloista menee jo yli puolet veroihin. Usein kuulee sanottavan, että osaaminen on Suomen paras kilpailukykytekijä. Pidän sitä itsekin hyvin suuressa arvossa, mutta miksi siis verotamme kilpailukykyvalttiamme näin ankarasti. Miksi pidämme verotuksen ryöstötasolla vuodesta toiseen, jos meillä on vahva konsensus siitä, että pärjäämme vain koulutukseen ja osaamiseen panostamalla? Nykymenolla varmistamme ainoastaan sen, että aivovuodosta tulee yhä kasvava ongelma: Korkeakoulutettujen verrattain matala palkkataso, ryöstöverotus ja kylmä ilmasto eivät ole mitään varsinaisia vetovoimatekijöitä.

Mitä meidän sitten pitäisi tehdä? Keventää verotuksen progressiota tietenkin. Olemme kestämättömällä pohjalla, kun vain yksi kolmannes kotitalouksista lukeutuu nettoveronmaksajiin. Yksi kolmannes siis maksaa koko lystin ja turvaa eittämättä hienot palvelumme. Takavuosien päätös pääomatuloihinkin säädetystä veroprogressiosta oli käsittämätön päätös, joka pitää niin ikään perua. Lafferin käyrää ei voida unohtaa, sillä tarvitsemme laajan veropohjan, jossa verokannat ovat matalia. Muuten verotulomme eivät kasva, eikä yhteiskuntamme kannusta ahkeruuteen ja sinnikkyyteen. Perintövero on poistettava, muuten vaarana on yhä useamman perheyrityksen lopettaminen tai vaihtoehtoisesti päätyminen ulkomaalaiseen omistukseen.

- Juho Ojares